.

.

13.2.2023

Helmiä arkeen


No maanantai on kyllä inhokkipäiväni, ollut aina! Mutta tämä nimenomainen maanantai aloittaa kieltämättä kivan viikon. Ajattelin ihan aluks mennä kampaajalle. Eipä siitä olekaan kuin… (öööö yli vuosi?) kun kävin viimeks kampaajalla. Annan kampaajalle vapaat kädet, mutta toivon, että tulos ei ole lötkö laiskan letti, jonka pinnit leviävät pitkin mantuja jo ennen kuin pääsen takaisin kotiin, kuten viimeksi. Mietin myös mitä tekisin illalla keramiikkatunnilla. Asioita, joita haluaisin tehdä, on kymmenittäin, mutta savea on vain muutamaan pieneen työhön ja aikaa niiden väsäämiseen yhtä vähän. Siis pinnistys; mitä todella haluan tehdä?!


Moottorisängyt on asennettu paikoilleen vanhan vesisängyn kehikkoon. Mutta me nukutaan edelleen olkkarin ja ruokailuhuoneen välimaastossa lattialla, ilmapatjoista ja vanhoista ohuista patjoista kyhätyillä sängyillä, koska se vaan tuntuu niin mukavalta! Lämmin kakluuni lähettyvillä ja tähtitaivas vain vilkaisun päässä. Ja koska matkan paras hetki on suunnittelu, on moottorisängynkin paras hetki just nyt. Ehkä lähdemme sitten öisin kruisailemaan niillä läpi kylien, kuka ties, emmekä nouse enää ikinä ylös? Prum prummm…


Meillä on nykyään myös oma luontokanava. Riistakamera napsii kuvia joka yö rusakosta, joka joogaa pihassamme. Olen hengessä mukana rusakko, olen hengessä mukana! Pari kevyttä kädenliikettä, kuin Tai Chi:ssa, aamu-usvaisessa kiinalaispuistossa, sallithan? Liityn seuraasi kun ilma vähän lämpiää.

 

Ei kommentteja: