Huh, olipas sitä sitten jumissa! Viime kerrasta purentalihashierojalla on kulunut reilusti yli vuosi, kuten arvelinkin. Asentoni on vino, lihakseni jumissa. Ja voi vitsi miten kipeetä teki, kun hän hieroi rintalastan yläosasta kylkiluiden välisiä lihaksia! Ja suun sisällä myös vasen leukanivel oli melko kiree.
Eihän se jumitus siitä tietysti mihkää sormia napsauttamalla yhden kerran jälkeen vielä lähde. Mutta aikomus on juosta hierojalla enemmänkin lähiaikoina ja tehdä sen lisäksi kotijumppaa. Kuulemma sellanen soutuliike olis mulle hyväksi. Epäilen nimittäin, että virkkaus ja muu etukenonyhertäminen on asianosainen tässä tapauksessa.
Burana 600 ja 400 sunnuntaista lähtien on olleet apuna ja olo on parempi. Mutta koska en ole koskaan ollut mikään lääkeorientoitunut ihminen, niin burana on vaan alkuhätään pieni apukeino. Ja nyt aion katella mistä niitä kalevalaisia jäsenkorjaajia sitten mahtais löytyä. Edellinen kokemus yli 15 vuoden takaa aiheutti pitkän nilkkakivun, joka on jatkunut aina näihin päiviin silloin tällöin. Että ihan semmosella pikkusella varauksella kuitenkin siihen hommaan lähen.
2 kommenttia:
Minunkin pitäisi käydä hierojalla. Olen yönarskuttaja tai varmaan suorastaan yöjyrsijä, kun poskilihakset ovat purentakiskoista huolimatta niin kireät. Sanotaan, että liikunta on lääke. Teen säännöllisen epäsäännöllisesti harjanvarsijumppaa. Neulominen ja virkkaaminen vie usein ihan mennessään ja aika kuluu käsitöitä tehdessä sohvan nurkassa kököttäen niin joutuisasti.
Tarja; Mä en oo ihan varma tuosta narskuttelusta, että teenkö sitä.
Mut joo, hierojalla tulis jokaisen käydä säännöllisesti!
Liikunta on kivaa joskus, mut yleensä se on niin pakkopullaa… äh! Harjanvarsijumppa oliskin varmaan aika hyvä tähän munkin tapaukseen. Kiitos kun muistutit! 😊
Mä nukun yölläkin ihmeellisessä mytyssä ja teen kaikkee joka just jumittaa. 🤦♀️
Lähetä kommentti