.

.

14.3.2024

Aamu alkaa kahvilasta

 

Tämäkin päivä alkaa Bacaro Doppiosta, Tampereen Sokoksen italialaiskahvilasta. Muodostuukohan mun vakkariksi toi salamicroissant ja chai latte? Croissanttia mutustellessa tulee ihan Ranska mieleen. Sielä saattoi hotelliaamiaisella olla kahvin kanssa pelkkä croissant, ei ees täytetty. Kyllähän me silmiä pyöriteltiin siinä, että maailmankuulun keittiön maassa ylletään näin mahtavaan, maukkaaseen ja monipuoliseen aamupalaan. No ehkä he menee heti sen perään lounaalle ja kiskoo viiniä kannullisen sen kyytipojaksi, jotta kestävät tuon kaiken upeuden.


Tällä kertaa istun ikkunan vieressä, enkä takanurkassa. Mä hämäydyin valitseen tän paikan, koska tää kahvila oli vielä lähes tyhjä kun tulin. No, mutta on tästä kyllä hauska katella ulkona kipitteleviä ihmisiä. Ohi kävelee arviolta kuuskymppinen tupakoiva nainen mustassa makkaratoppatakissa. Pariisissa hänellä olis Chanelin vaaleanpunainen jakkupuku vuodelta 1954 ja pitkä hopeinen imuke, sekä mustat kulmikkaat aurinkolasit. Ja hän näyttäis kasikymppiseltä. Mutta Suomihan onkin ikuisen nuoruuden onnela, jossa mustiin pukeutuneet ihmiset raahautuu aamuin illoin terapiaan. Pariisilaiset menevät terapian sijaan ystävättärien kanssa kahvilaan. Kälättävät, kiekuvat ja huitovat savuke sormissa, niin että kasvoista varisee monta kerrosta pakkelia. Voi olla, että kaikki on sillä autettu. Ainakin säästää terapiakuluissa ja voi ostaa lisää Chanelia.


Mutta hyvin sitä näköjään voi leikkiä olevansa jossain ihan muualla. Sopii kokeilla! Menet kahvilaan jossakin Kauhajoella ja kuvittelet olevasi Pietarissa. Lievestuoreella voi notkua ja luulla olevansa Kiotossa. Jos sattuu olemaan Hesoissa, niin voi koettaa tunnustella olisko sittenkin Uhtualla. Kyllä se varmasti onnistuu, kun pinnistää. Paitsi jos on sellanen henkilö, jolla ei ole mielikuvitusta, afantaasikko. Se olis kyllä ehkä erilaista kahvittelua sitten. Eikä siinä mitään, sitten vaan mennään niillä korteilla. Mä oon kailottanu kaikille, että miten hyvä mielikuvitus mulla on, mutta nyt joudun toteemaan, että afantasiaa en kyllä oikein osaa kuvitella. Siin kohtaa menee aivot solmuun ja jumitun.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Bonsoir Madame Thilda ! Oli taas niin eloisat fantasiat että tuli mieleen tosikertomus Ison Lusikan pitäjästä: kymmenkunta vuotta sitten julistettiin kilpailu johon piti keksiä jokin " valitusvirsi " joita sitten esitettiin lauluyhtyeille sovitettuna. Yksi mielestämme parhaista alkoi: " Luulin pääseväni Pariisiin -jouduin Kauhajoelle " että monin tavoin voi käyttää mielikuvitustaan. Paljon terkkuja ja kiitos maukkaista pakinoista ! T. Double-P

Thilda kirjoitti...

Double-P; 😂 Valitusvirsi… aika loistava! Tosin Pariisissa on möykkää ja tungosta, Kauhajoella lakeutta ja pohjalaistaloja!