Tässä on kaikenlaista taustakohinaa ja sillisalaattia viime päiviltä. Ensinnäkin, unohdin mainita, että ostin kettupuuhkan kirpparilta! Mun mielipide on näet vankasti se, että kaikki jo valmistettu turkistuote tulee käyttää loppuun. Se on ihana valkoinen puuhka ja voi herran jestas miten lämmin se on!! Tällä hetkellä se tosin on ötökkäkäsittelyssä, koska ikinä ei tiedä mitä täitä tai koita sitä kirpparilta kotiinsa laahaa. Suosittelen käsittelemään kaikki turkistuotteet ja ryijyt samalla tavalla, sillä sinä et halua koiongelmaa kotiisi! Koita ei myöskään välttämättä huomaa ryijyssä tai turkiksessa, sillä ongelman alkuun riittää yksi hiekanjyvän näköinen koin muna jossakin hapsujen tai karvojen seassa. Joten parempi tehdä toimenpide saman tien, kun tuo kirpparilta ostoksen kotiinsa. Suljin siis ketun tiukasti muovipussiin, laitoin pakastimeen ja annan olla siellä viikon. Sitten otan sen pakasteesta ja vien pannuhuoneeseen (tavallinenkin huoneenlämpö riittää) jossa se saa olla muutamia päiviä ja sitten taas pakastimeen noin viikoksi. Tämä lämpöshokki tappaa aika varmasti ötökät ja niiden toukat. Olen kuullut, että koin muniin tehoaa 100%:sti vain tuli, mutta varmaan selviän tällä pakastuksella, joka on hyvin todennäköistä kyllä, etenkin kun puuhka näytti siistiltä.
Nyt meillä on kotona pari kuivuria (puhallinta) muutaman viikon ajan, jotta rakenteet kuivuu. Tilanne näytti rempan alkuvaiheessa ällistyttävän hyvältä, kun kosteutta ei ollut paljon missään, mutta sitten näytti ällistyttävän pahalta, kun huomattiin kantavien rakenteiden kosteusvaurio ja lopulta kun nekin kaivettiin puruista puhtaiksi, niin tilanne asettui tavallisiin mittoihinsa ja rakenteiden vaihtamisen sijaan riittää se kuivatus. Ja minähän mielikuvissani jo sisustan konttorihuonetta innokkaasti. Tuon antiikkisen päästävedettävän sängyn yritän saada eteenpäin jonnekin, mutta muut huonekalut palaa konttoriin, vaikkakin täysin eri järjestykseen kuin aiemmin. Ja samalla voin tehä perusteellisen poisto-inventoinnin kaikelle pikkusälälle. Miks ihmeessä sitä säästää esim jotain opiskeluajan papereita kymmeniä vuosia?? Jos en oo tarvinnu niitä 20:een vuoteen, niin miks tarvittisin jatkossakaan! Sitä paitsi ne vie hirveesti tilaa. Jospa senkin tilan vois luovuttaa vaikka käsilaukuille ja hajuvesille.
Sitten mulla on palanu hihat sukututkimukseen liittyen varsin tehokkaasti viime päivinä. Mä kuohun eniten sellasissa tilanteissa, kun joku x tulee sanomaan, että varmana tuo y ei halua kuulla tästä asiasta. Koska tiedän, että x ja y ei ole samaa perhettä, eikä edes läheisiä, eli tuskin tuntevat, niin mun nähdäkseni tää x eli kolmas osapuoli tässä nyt vaan hämmentää soppaa ihan omalla mutu-tuntumallaan. Ei ole mun mielestä oikeudenmukaista, ei yhtään! Se on sitten eri asia, jos joku on vanhoillinen ja uskonnollinen ja saa shokin ja sanoo, että mene pois, niin sitten menen pois. Mutta ei kukaan x voi tulla sitä kertomaan etukäteen kenenkään puolesta. Ihan oman havainnoinnin mukaan kaikkein suurimmat traumat syntyy siitä, että asioita salaillaan sukupolvesta toiseen. Ja koska olen ärsyyntynyt, niin kehitän monta uutta keinoa päästä eteenpäin. Siinä mä olen haka ja siinä asiassa mulla on 40 vuoden kokemus. Mullehan jo vähän tultiin vihjaileen, että mitä mä tässä sohlaan välissä, mutta sitäpä juuri, että mulla on rautanen kokemus. Ei sydänkirurgillekaan sanota, että mitä mun sydän sulle kuuluu, mee sää hittoon tästä. Tai jos sanotaan, niin se on siinä sitte.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti