Arvosteluja Billnäsistä

 

Ruukkikylä, joka kaipaa useamman arvostelun, jotta siitä voi muodostaa kokonaisen käsityksen. Yhdellä arvosanalla tätä ei voi kuvata, sillä täällä on hyvin monentasoista palvelua ja elämystä tarjolla. Pelkkää kymppiä ei siis ole tulossa.

Billnäsin ruukin alueella on useita majoitusvaihtoehtoja. Me varasimme huoneen Billnäsin ruukin hotellista. Bookingin sivuilla hotellin linkki tästä. Huoneita tällä hotellilla on monissa eri rakennuksissa, mutta meidän huone sijaitsi vaaleanpunaisessa tiilirakennuksessa, joka on alunperin ollut ruukin pääkonttori. Mutta saman hotellin piiriin kuuluu myös esim ravintolan yläkerrassa olevat huoneet (keltainen suuri tiilirakennus tässä vieressä). Billnäsin sivuilta ilmenee, että esim Sepän mökki ja Karlsborg-talo ovat myös  vuokrattavissa kuten hotellihuoneet.

Sananen hotellista/huoneestamme siis. Sanoisin, että ihan jees, mutta parannettavaakin olisi. Esimerkiksi talon edustalla olisi parkkitilaa ainakin viidelle autolle, mutta sen sijaan parkkeeraus oli siinä kokonaan kielletty. Auto piti ajaa kauempana sijaitsevalle erilliselle parkkipaikalle, jonne huoneesta ei ollut näköyhteyttä. Lähinnä automme telineessä olevien sähköpyörien takia tämä arvelutti, mutta alueella näkyy onneksi kuitenkin olevan kameroita joka kulmalla. Toisena päivänä toimme pyörämme talon kulmalle parkkiin.

Hotellirakennuksen käytävien valot eivät toimineet liiketunnistimella, vaan hämärässä piti hapuilla milloin mistäkin valokatkasijaa. Hissiä ei luonnollisesti ole, sillä rakennus on pääosin kaksikerroksinen. Kattokerroksessa on tosin ilmeisesti yksi pieni huone lisäksi. Huoneessa meillä oli hassusti tilaa vievä lavuaari eteisessä. Kysyimme myöhemmin, että mikä sen funktio on, kun kuitenkin vessassakin on lavuaari. Kuulemma se on saanut innoituksensa eurooppalaisesta tyylistä, että siinä voi pestä käsiä, kun joku on vessassa. Hmmm, jaa, no sillai sitten. Me oltais kaivattu eteiseen mieluummin tuolia, jolla voi istua, kun kiskoo kenkiä jalkaan. Nythän sitä joutuu tepastelemaan likaisilla kengillä huoneen puolelle kokolattiamatolle, jos haluaa istumaan kenkiä pukiessa. Samalla matolla sitä sitten tepastelee yöllä vessaan joko paljain jaloin tai yösukissa. Ei kovin kiva! Ite olen niin tylsimys, että käytännöllisyys menee aina tyylin edelle! Eikä ne poissulje toisiaan tietenkään.

Nykyaikaiseen hotellihuoneeseen kuuluu mun mielestä aina myös vedenkeitin ja mikro! Täällä ei ollut kumpaakaan, enkä tajua mikä kömmähdys meille tässä kohtaa tuli, kun molempien mielestä etukäteen katottiin, että ne olis huoneen varustelussa. Sen sijaan täällä on kyllä kaksi silitysrautaa! Onhan se kiva, kun ei tarvii käsirysyyn joutua sen takia, että kumpi saa silittää, kun voidaan silittää kalsarimme ihan yhtä aikaa. (Siis oikeesti! Kuka nykyään edes enää silittää?! Ainakaan mun kyselyjen mukaan ei juuri kukaan.) Mun mielestä nykyaikaa on myös se, että hotellihuoneessa on iso taulu-tv! Erinäisten sairauksiemme takia me vietetään hotellihuoneessakin aika paljon aikaa telkkua tiiraillen. Tässä huoneessa tv oli aika pieni taulu-tv. Sellanen nipin napin katsottava. Sit oli sellasia pieniä juttuja, että yöpöydänlaatikko voisi olla oikea laatikko, eikä koriste (luulin, että käteni on jo niin rampa, että en saa vedettyä laatikkoa auki, mutta se olikin vaan feikkiä kaikki) ja että jalkalampun jalka voisi olla suorassa, ettei tulisi sellanen fiilis, että ollaan jossain vanhan tavaran kaupassa, b-luokan tavaroitten keskellä. Kun me nyt kuitenkin maksetaan täällä olemisesta. Niin sillä perusteella vaatisin vähän huolellisempaa otetta asioihin.

Hotellin aamupalaa kehuttiin netissä aika lailla. En tiedä mikä siinä oli varsinaisesti ylitse muiden, kun meidän mielestä se oli vaivoin ok. Valinnanvaraa oli ihan jees; puuroa, kananmunaa, munakasta, vaaleeta leipää, karjalanpiirakkaa, pekonia, (yhtenä aamuna kasvispyöryköitä, toisena lihapullia), jogurttia ja hilloa+marjoja, kurkkua, tomaattia, leikkeleitä, muroja ja mysliä. Mutta kun menimme ekana aamuna puoli kymmeneltä syömään, oli pöydässä tosi vähän enää ruokia. Joku meidän jälkeen tullut pyysikin lisäystä, kun osa oli jo ihan loppu. Maultaan ruoka oli ihan jees. Yksi isohko miinus kuitenkin; suolaa ei löytynyt mistään. En tiedä syökö ihmiset nykyään kananmunaa ilman suolaa, mutta minusta se kuulostaa samalta kuin kahvin kanssa ei edes tarjottaisi sokeria/makeutusainetta, eikä maitoa/kermaa. Että kyllä pitää suolaa olla tarjolla. Kysyin sitä sitten erikseen ja se kaivettiin mulle jostain taustalta esiin. Seuraavanakin aamuna suola loisti poissaolollaan, joten jätin sitten koko kananmunan ottamatta. En jaksanu taas uudelleen pyydellä suolaa itelleni. Nämä kaikki huomioiden hotellin kouluarvosanaksi (asteikolla 4-10) antaisin 8-.

Ravintola sitten; Billnäs restaurant. Se sijaitsee tuossa keltaisessa tehdashallissa, sen pohjakerroksessa. Ravintola on siis samassa tilassa kuin hotellin aamupala. Alueella on muitakin ravintoloita, mutta ne ei ole auki ennen vappua, joten tämän yhden varassa ollaan. Joten silmäys ala carte-listaan. Täällä voi syödä neljän ruokalajin menyyn, joka on siis valmiiksi jonkun rakentama. Kaikki siinä ei nappaa, joten silmäilemme muita vaihtoehtoja; Skagen, Lohikeitto, Pippuripihvi, Billnäs burger ja Veggie burger. Plus neljä jälkiruokaa. Siinä kaikki! Jos meren elävät ei nappaa, eikä ole vegetyyppi, niin valittavana on kaksi ruokaa; pippuripihvi ja hampurilainen. No ekana iltana minä söin Billnäs burgerin ja mies söi pippuripihvin, tokana iltana söimme samat päinvastoin. Kolmantena iltana, eli sunnuntaina ravintola ei sitten olekaan auki. Burger oli iso ja mauiltaan hyvä ja sen kyljessä tarjottiin lohkoperunoita. Pippuripihvi oli myös ihan hyvä, mutta ei niin iso annos kuin burger, eikä ihan niin maukas. Suosittelen siis burgeria. He myös tekaisivat pyynnöstäni oikein hyvän mocktailin. Sunnuntai-iltana sitä pitääkin sitten olla kotipizzan kotiin(tai hotelliin)kuljetuksen varassa. Tyrmistyttävää! Kouluarvosana 8 1/2.

Nettisivut vs todellisuus. Billnäsin nettisivut kolusin etukäteen, niin kuin aina koluan nettisivuja, kun jonnekin oon menossa. Siksi tunsin pientä hämmennystä, kun tulin paikan päälle ja lähdin tutustumaan tienooseen. Ensinnäkin mun mielestä alueen nettisivuilla pitäis olla tietoa kaikista alueen palveluista! Mielestäni asiakkaan duuni ei ole etsiskellä eri sivuja, joista täytyy yhdistellä tietoja. Minä ajattelen, että sen takia on olemassa valmiiksi tehdyt nettisivut, tässä tapauksessa Billnäsin nettisivut.

No esimerkiksi Ratiashop. Siitä en kyllä löytänyt sanaakaan Billnäsin sivuilta, mutta täällä se vaan on. Pieni ylläri siis. Jälkeenpäin huomasin, että googlemapsin kartalla Ratiashopista on kyllä maininta, mutta se tarkoittaa juurikin eri sivustojen välistä investigeeraamista, mikä ei mun mielestä pitäis olla turistin tehtävä. Tänne on palkattu joku pitämään nettisivuja yllä, joten olettaisin niiltä löytyvän kaiken tiedon. No siellä Ratiashopissa ihmettelin myyjälle sitä, että en löytänyt kaupan tietoja Billnäsin sivuilta, niin mitä sanoo hän? ”Joo, mä pidän niitä sivuja ja kyllä mä tänkin kaupan mainoksen sinne aina joskus laitan.” Se on sitten jännä, miten lapsenkengissä tämä suomalainen markkinointi monesti on. Eikö täällä haluta menestyä?

No sitten Rakennusapteekki. Ei ole siitäkään tuolla sivuilla tietoa. Vaan täällä on sekin, toden totta. Kiepuimme varaosapankin tiloissa huokaillen ja ihmetellen. Niin monenlaista vanhan talon osasta odottamassa löytäjäänsä! Ovia, ikkunoita, lasia, lavuaareja, ritilöitä, lamppuja, kakluuneja, heloja, saranoita, lukkoja ja ties mitä hilavitkutinta. Hieno juttu!

Muistan käyneeni täällä myös joskus 20 vuotta sitten, jolloin vierailin rakennusapteekin varaosapankissa ja esimerkki-interiööreissä. Ja koska varaosapankin jälkeen halusin nyt nähdä vielä ne interiöörit, niin lähdin kipuamaan mäelle, jossa nuo talot könöttää. Toisen seinässä lukeekin ”Rakennusapteekki”. Touhukkaasti kipusin mäelle ja yllätin itsenikin, sillä jaksoin kävellä näinkin pitkälle. Jaksan koko ajan hiukan enemmän!!

Talojen pihassa näytti vähän hassulta, ihan kuin ne olisi olleet yksityiskäytössä. Niin hämäävää ja niin kiinnostava nähdä miten hienoksi talot on rempattu! Ihastelin toisen talon lasikuistia ja menin nykimään ovenkahvaa. Vasta siinä huomasin, että portaiden vieressä on A-pukki, jossa lukee ”olemme muuttaneet”! Mitä hiton hittoa? Että se ei esim voinu lukee tien alussa tai edes pihatien portilla? Paikalle tuli kaksi naista lastenvaunuineen, kun olin kääntymässä lähteäkseni pois. Kysyin toiselta, että mahtaako hän tietää, onko rakennusapteekki tosiaan muuttanut. Kyllä, sanoi hän, me asumme nyt tässä, olemme vuokranneet tämän mökiksi. Ja sitten hän vielä lisäsi, että nämä molemmat talot on itse asiassa myynnissä!

Tämä on kolmas aihealue, jonka siis arvostelen kouluarvosanoilla; markkinointi ja se, miten nettisivut vastaa todellisuutta. Lopputulos on repaleinen, tiedonmuruja pitää etsiskellä, muutoksista ei ole missään halaistua sanaa! Niin ja vielä se, että ottakaa nyt ihmeessä tuo teksti tuolta talon seinästä pois!! Eihän siellä enää ole mitään rakennusapteekkia! Tästä mulla on suivaantunein olo tänä viikonloppuna. Annan tälle numeroksi 6.

Miljöö. Se on neljäs asia, jonka voi kokea täällä ja jota varten tänne paljolti tullaan. Senkin arvostelen. Teimme muutaman kilometrin pyörälenkin täällä joen molemmin puolin. Täällä on tietysti näitä vanhoja ruukkirakennuksia vaikka muille jakaa. Moni niistä näyttää olevan huonossa kunnossa, mutta monia on myös rempattu. Näyttää vahvasti siltä, että täällä on eloa kesäisin ja sen lisäksi tapahtumien aikana. Sellaisten kuten pääsiäinen, joulu, käsityömarkkinat… täällä on myös paljon tiloja juhlille, kokouksille ja muille, joihin tarvitaan isoja tiloja. Mutta palvelujen laita on vähän niin ja näin, paitsi kesäisin.

Joen molemmin puolin on näitä ihastuttavia pieniä vanhaakin vanhempia mökkejä! Suloisia ja kutsuvia. Luulen, että osassa asutaan ja osa on kesämökkeinä. Oikeastaan mistään ei käy ilmi, että mitä ne ovat. En tiedä onko mikään niistä kesällä avoinna. Olis hyvin kiva kurkistaa edes yhteen sisälle!

Nyt, kun puissa ei ole vielä lehtiä, voi nähdä tarkasti jokaisen mökin ja jokaisen ruukkirakennuksen. Ihanaa, että kaikkea ei ole purettu! Ihanaa, että edes jollain tavalla yritetään pitää tätä paikkaa elossa. Asukkaita ja turismia. Täällä on paljon paikkoja, joissa hengailla, tehdä kävelyretkiä, valokuvailla. Istua lukemassa, katsoa koskea. Miljöölle annan 9. Pääasiassa noiden punaisten pikku mökkien vuoksi!

Jos asuisin täällä, se mökki olisi 1700-luvulta ja pieni kuin rusina. Kasvattaisin sen pihassa vanhan ajan kasveja ja yrttejä. Ehkä sipulia ja humalaa. Sisällä sen pienillä ikkunoilla olisi salusiinit, joiden suojissa kasvaisi muutama viherkasvi. Kokkailisin, kirjoittaisin. Valokuvaisin eri vuodenaikoja. Kesällä harrastaisin pihassa taijita, qigongia, joogaa, feldenkraisia ja shindoa. Jauhaisin kahvinpapuja kahvimyllyllä, samalla kun istuisin kaivonkannella. Pukeutuisin pitkiin raitahameisiin ja villaisiin tai pellavaisiin röijyihin ja kietoisin harteille shaalin. Turistit voisivat kuvata elämääni niin kuin aikakoneen ihmettä.

Kutoisin kankaita kangaspuissa, tekisin saviastioita ja nypläisin pitsiä. Kietoisin hiukseni nutturalle ja nenällä keikkuisi metallikehyksiset soikeat lasit. Kissa kehräisi sylissä ja minä kehräisin rukilla. Virkkaisin somia kukkia vaatteet täyteen ja huovuttaisin hassuja hattuja talvipakkasia vastaan. Tekisin tallukkaita ja tepastelisin huopatossuillani pitkin kujia. Kesällä paistaisin lättyjä ja jouluna laittaisin joulukinkun leivinuuniin. Lauantaisin lämmittäisin savusaunan. Ja aina tähtitaivaan alla lukisin Södergranin runoja. Puutarhamajassa pitäisin kahvilaa. Sinne mahtuisi viisi hoikkaa ihmistä, joille minä myisin korviketta ja pettuleipää. Minun kahvilaani jonotettaisiin joka puolelta Suomea. Japanilaiset saisivat mustaherukanlehtiteetä.

Siispä minulla on kasapäin ehdotuksia tämänkin paikan piristämiseksi. Ensinnäkin, aivan vähimmäisvaatimus olisi markkinoida tekemisiään ajantasaisesti. Hyvä markkinointi on enemmän kuin puoli myyntiä! Hotellista sellainen, että se häikäisee. Ei sellaista, että ’kyllä tää nyt mulle välttää’, vaan niin, että elämys on parasta mitä voi kuvitella! Ravintola auki joka päivä ja enemmän sitä tarjottavaa. Palvelu oli kyllä ystävällistä, kiitos siitä. Hotellin kyljessä saisi olla kampaaja, meikkaaja, kauneushoitola, spa, hieroja, joogastudio ja vaikka mitä muuta sen tapaista! Eikä pahitteeksi olisi myös kukkakauppa, kultaseppä, suomalaisen designin kauppa! Minäkin olen ostanut hotellihuoneeseen kukkia, kun kauppa on ollut lähellä. Ihmiset tulee hotelliin hakemaan elämyksiä ja kukat on yksi elämys.

Jos tulen tänne joskus takaisin, valitsen tämän hotellin, Billnäs Gårdin! Tämä näyttää juuri siltä, että missään ei säästellä. Elämys isolla E:llä! Henkeäsalpaavan upean näköinen. Esimerkiksi huone, jossa on takka kylppärissä! Tuo hotelli on toki kalliimpi kuin Ruukin hotelli, mutta niinpä se fiiliskin on aivan toinen.

Lopuksi; täällä tosiaan asuu aika paljon ihmisiä! Se tuntuu ihanissa paikoissa aina jotenkin epätodelliselta. Ja mahtaa heillä toisaalta olla myös kestämistä, kun turistit ramppaa rappupielissä. Turistina ei oikein aina tiedä, että saako niitä tupia kytätä ja kuvata, vai pitääkö teeskennellä, että mua ei ainakaa yhtään kiinnosta teidän homeiset rötisköt, etenkin kun ne on niin vanhojakin!