Arvakkaas mikä kertoo siitä, että mun mieli alkaa olla tervehtynyt kaikesta sairausshokista? Se, että mä suunnittelen hotelliin menoa ja kaikenlaisia ihania kulttuuripäiviä mun siskon kanssa! Nyt on lyöty lukkoon jo yksi päivä, vaikkakaan sillon me ei mennä vielä hotelliin, vaan vietetään vain hyvä päivä kahestaan kaupungissa, nauttien kahviloista, taiteesta ja ruoasta.
Mä oon just presiis sellanen nautiskelija, joka haluaa mieluummin yhden tai kaks luksushotellikäyntiä vuodessa, kuin kymmenen halpisyöpymistä jossain hostellissa. Kelpais mulle kyllä ne kymmenen luksustakin, mutta budjetti ei taida riittää ihan siihen kuitenkaa. Mutta kun kerran mennään, niin mennään täysillä! Arjessa voi sitten säästellä ja haaveilla taas uudesta luksushetkestä tuonnempana. En ymmärrä yhtään sellasta, että mennään mahollisimman halpaan yöpaikkaan ja syödään jossain hesessä tai haetaan kaupasta omat voikkuleivät, vaikka ois varaa. Ehei! Se kaurapuuroelämä on arkea varten. Jos silloinkaan! (Moni asia riippuu asenteesta arjessakin!)
Onneksi mun sisko on täydellisesti samaa mieltä, sillä en tiedä kenen muun kanssa menisin muuten elämään ruhtinaiksi. (Mies kyllä on samanlainen hotellinautiskelija kuin minäkin, mutta ei ehkä jaksa kulttuuria ja muuta menoa niin paljon.) Sitä paitsi, kun oon päässy irti pelosta mennä hienoon ravintolaan tai hotelliin, niin otan tästä kaiken irti! Joskus olin ihan kauhuissani, että miten siellä käyttäydytään ja että osaankohan mä. Kunnes tajusin, että se henkilökunta on siellä mua varten, eikä toisin päin! Ei mun tarvii niitä jännittää. Ja kunnon hotellissa tai ravintolassa henkilökunta kohtelee jokaista kuin ruhtinatarta. Arvokkaasti, kauniisti, ystävällisesti ja ennen kaikkea alentumatta. Sellaiset ravintolat, joissa tarjoilija kyykistyy asiakkaan viereen ja puhuu kuin lapselle, ne jätän yhteen kertaan. Jotain rajaa asiakaspalvelussakin!
Ottakaahan tekin timanttinne piironginlaatikosta, kiillottakaa tiarat ja nauttikaa keväästä, auringonpaisteesta ja elelkää ruhtinaiksi!
6 kommenttia:
Hienoa, hienoa! Päivä kuningattarena!
Minulla tuo päivä on parin viikon kuluttua, menen kotomaamme suurimpaan lankakauppaan hypistelemään! Pelkään pahoin, että siitä tulee tosi kallis päivä ... mutta näillä mennään!
Vilukissi; 🥰🥰 Elämä on liian pian ohi, jos ei koskaan nauti täysillä! Ja kun siitä huomisesta ei koskaan tiedä. Oih, voin niin kuvitella sut lankakaupaan ja tunnen luissani miten huikeeta se tulee olemaan! 😍 Ääh, rahasta viis!
Voih,just niin ihanaa. Ai että.
Itse nautin juuri tuollaisista reissuista.
Ja tiedätkö mitä Järki-Minä selittää? No hän sanoo että näin tuen kulttuuria ja suomalaisten työpaikkoja,jotka kärsivät erityisesti korona aikana. Eli,eiku menoksi ja nautitaan mitä joku on laittanut tarjolle ihan meitä varten.
Anni; 😃 Niin on, niin on! Joitaki vuosia siten aloin kääntyä enemmän pois materian haalimisesta kohti elämyksien ja palveluiden ostamista. Eli todellakin kannattaa mennä! (Vaikka ihan vielä en kampaajalle nutturaa teettämään voikaan mennä… 😄)
Majoitus on elämys. Kauniissa huoneessa/huoneistossa mieli ja silmä vaan lepää. Halppishostelliin en suostuisi minäkään. Ennemmin olisin kotona 😁
Mannaryyni; Todellakin, sitä se juuri on! 😄 Jep, kotona tai laadukkaassa paikassa, ei mitään välimuotoja!
Lähetä kommentti