Kela kerrankin toimii!

 

Koska joku aika sitten kirosin kelan toimintaa (ja elämäni aikana vastaavia kiroamisia on ollut vaikka kuinka!), niin nyt täytyy rehellisyyden ja tasapainon nimissä sanoa kerrankin jotain hyvääkin. Mun sairauspäivärahahakemus nimittäin käsiteltiin noin kahdessa viikossa! Kaikenlaisten hakemusten viidakossa painineena olin kohtalaisen ällistynyt tästä nopeudesta! Ehkä se johtuu siitä, että nyt kukaan kelassa ei joutunut arpomaan, että oonko nyt aikusten oikeesti sairas, vai huijaanko vaan, koska lääkärin lausunnot oli menneet kelaan suoraa ja ne nyt on syöpätapauksissa aika kiistämättömät. Että ihan pikkusen vois sanoo, että jotain hyvää syövästäkin…

Koska oon tehnyt projektiduuneja lähes koko tähänastisen elämäni, ja lisäksi olen jotenkin marinoitu kiltin tytön liemissä, niin en ole kovin montaa kertaa ollut töistä poissa sairaana. Yhesti olin sappitulehduksen takia tiputuksessa, ja sit sappileikkauksessa, kerran olin rintarangan krampin takia saikulla ehkä viikon ja nyt on tää syöpä. Muut kaikki kerrat on olleet jotain pieni flunssia, jotka iski yleensä viikonloppuna tai lomilla, kuten kiltille kuuluukin. Siksi mulla ei oo ollu harmainta hajua mistään kelan sairauspäivärahasysteemeistä. Hyppäsin siis syöpäni kanssa oikeaan uuteen maailmaan, jossa eteen putkahtaa tämän tästä kaikenlaista uutta. Yks ylläri aiheeseen liittyen oli myös se, että sairauspäiväraha on ihan hyvä summa. Jos sanoisin sen tähän, niin vetäisitte päiväkahvit väärään kurkkuun, koska yleisestä näkökulmasta se on varmasti tosi surkee summa, mutta koska mä oon tottunu elämässäni tonnin - kahen bruttopalkkoihin, niin mulle se oli kyllä mukava ylläri. Että onpahan nyt sitten kehuttukin kelaa kerran elämässä.