Parasta ennen 2001? Viimeinen käyttöpäivä auttamatta ohitettu. Siispä mies vei mut tänään piikille. Mentiin hienosti oikeen Tampereelle, koska siellä on paremmat pistäjät. Oon ollu tänä vuonna verikokeissa enemmän kuin aiemman kymmenen vuoden aikana yhteensä! Eilen oli patologin tulokset valmiit ja lääkäreillä miitti, jossa ne pohti myös mun asiaa. Olin epätietoinen siitä, että soittaako ne mulle miitin jälkeen (kuten toisen lääkärin kanssa oli puhe), mutta ei sieltä mitään kuulunut. Toinen lääkäri olikin sitä mieltä, että saan kuulla itse tulokset vasta keskiviikkona, kun menen jälkitarkastukseen. (Mullahan siis oli kaksi leikkaavaa lääkäriä.)
Silloin siis selviää jatko eli että tuleeko solumyrkyt vai mitkä muut kepulikonstit mahtaakaan tulla. Eli taas kerran odottelua. Nyt se ei vaan enää ole ollenkaan niin rassaavaa, kuin alussa ennen leikkausta. No piikityksen jälkeen lähettiin ajelemaan, koska jaksan kyllä istua autossa. Hämeenpuistossa nähtiin aivan upeita vanhoja autoja! Ne saa kyllä aina hyvälle mielelle. Jotkut miehet luulee, että mitä ökympi ja kalliimpi auto, sen parempi naismagneetti, mutta minä kyllä katon kahesti vaan 1930-luvun autojen perään. Ne on niiiin söpöjä!
Tänään maistuu munkki ja jauhelihapizza. Eli pizzalinjalla edelleen. Yks päivä muistin merkitä kauppalistalle shipsit ja niiden syömisen jälkeen oon ollu vielä enemmän voimissani. Ihanaa, kun voi kerrankin oikeen huoletta mättää sokeria ja rasvaa ja suolaa! Että kyllä tämä tästä. Paitsi yks asia mua vähän ärsyttää; kun mulla on nyt sellanen anneli jäätteenmäki-tukka! En tunnista itteeni peilistä. Tää on siis hiukan ylimittainen siihen 20-luvun jazztyttötukkaan, jota meinasin sillon alunperin. Nyt kaikki riippuu jälkitarkastuksen sanomasta, että millanen tukka mulla on seuraavaksi; lyheneekö edelleen vai värjäytyykö ja alkaa kasvaa taas.
10 kommenttia:
Ihania leidejä ja autoja kuvissa! 👍🏻
Joululainen; Niin on! 😍
Kiva kun sinulla on tämä blogi, jossa kerrot kuulumisiasi ja ajatuksiasi! Monesti jään jotain asiaa pohtimaan, mutta kommentointi sitten jää, kun tuntuu, että ajatusten pukeminen tekstiksi on nykyään jotenkin vaikeaa. Se harmittaa, ja ehkäpä alankin taas kirjoittaa vanhaa kunnon päiväkirjaa, kuten nuorempana tein.
Luen kuitenkin kaikki kirjoituksesi ja olet paljon ajatuksissani ❤️.
Katariina
Seuraan joka päivä
Hali🥰
Katariina; Ihana kuulla! Mäkin kirjoitin päiväkirjaa aina kolmikymppiseksi asti, nykyään sen korvaa kalenteri, johon kirjoitan päivän tapahtumia.
Mä niin odotan, että nähdään taas! Aiottu kesätapaaminen meni vähän tässä… höh.
Anonyymi; Tosi innostava kuulla! 😊
Heippa pitkästä aikaa Thilda.
Olen ollut 3 viikkoa muissa maisemissa ja koneen kannet on pysyneet kiinni, mutta pitkähköllä kotimatkalla olit sen verran vahvasti mielessä, että luin autossa kaikki viimeaikojen kuulumisesi kerralla.
On sulla ollut monenmoista tapahtumaa, sietämistä ja sinnittelyä.
Nostan kauneinta mahdollista hattua sille, että kaikesta huolimatta tai juuri siksi jaksat kirjoittaa ajatuksiasi ja tuntemuksiasi niin hienosti auki.
On sattumoisin erityisen ajankohtaista luettavaa myös itselleni, koska lomani aikana sain tietää, että eräältä noin 60-vuotiaalta läheiseltäni on löytynyt samainen s:llä alkava kuin sinulta. On parhaillaan menossa leikkaukseen ja siitä sitten lähtee asiat etenemään varmaankin samalla kaavalla kuin sinullakin, joten olen tekstiesi ansiosta kartalla sen suhteen, mitä on mahdollisesti odotettavissa. Ehkä osaan olla jossain määrin myös tueksi.
Ja ihana, että pizzanhimoon löytyi luvallinen ratkaisu :). Kuulosti kyllä melkoiselta, kun jaksoit lukea listat ja sisällötkin niin tarkkaan :D.
Kaikkea parasta Thilda ja oli tukkamalli mikä hyvänsä, olet sen sisällä varsin sielukas henkilö <3
Annukka; Olet ollut myös ajatuksissani!
Huh, luit paljon yhteen pötköön… aikamoista! Tämä on aikamoista vuoristorataa edelleen, hyviä ja oikein huonoja hetkiä äkkiarvaamatta.
Voi ei, onpa hirveä kuulla, että läheiselläsi on sama sairaus! En haluaisi tätä kellekään. 😢 Mutta hyvä jos kirjoituksistani on apua hänen tukemiseen. Kaikkihan nämä syövät on erilaisia, mutta jotain vertaispohjaa tästä kuitenkin ehkä saa.
No voihan pizza… mulla on yksi tälläkin hetkellä jääkaapissa! Vaikkakin kaikkein pahin pizzan himo meni sen ekan sairaalaan tuodun pizzan myötä. 🍕Mun hemoglobiinit on nousseet noin viikossa vähän yli 90:stä reilusti yli 120:een. Ehkä kiitos kaiken mässyn? 😄
Niin, olisin ollu aika surullinen jos mun olemus olisikin ollut jollekin vain se pitkä tukka, eikä muuta. Kaavailen paraikaa uutta mallia ja väriä, riippuen mikä on ”tuomio” ylihuomenna; että tuleeko solumyrkyt vai ei.
Kaunista, pitkästä aikaa inspiroivaa luettavaa. Kyllä, haluaa seurata.
Anonyymi; Voi miten lämmin palaute! 🥰
Lähetä kommentti