.

.

26.8.2023

Tyyntä myrskyn edellä

 

Sitähän se eilinen oli; tyyntä myrskyn edellä. Sen valkosolukasvutekijä (Fulphila) -piikin jälkeen iski tunnin päästä väsymys ja nukuin varmaan puoltoista tuntia. Samalla kävi hipaisumainen kolotus lonkissa. Kunnes tuli ilta, ja reiteen ruiskutettu aine imeytyi kunnolla kehoon. Yöstä tuli kamala. Särkyä lonkissa, sitten koko lantion alueella, edelleen reisiluissa. Yön aikana kipu levisi selkärankaan, olkavarsiin ja leukaluihin, tekis mieli sanoa, että kallon luihin myös, mutta en ehkä erota sitä päänsärystä, jota se vähän saattoi myös olla. Nukuin välillä vartin pätkiä neljään saakka, kääntyilin ja tuntui, että minuutin välein oli kuuma ja kylmä. Kahdeksalta kipu hiukan vaimeni ja jaksoin mennä ottamaan vahvan buranan. Sain nukuttua vajaan tunnin. Kipu kuitenkin aaltoilee nyt edelleen leukaluissa ja lantiossa ja reisiluissa.


Sytohoidossa eräs kohtalotoveri sanoi, että ne kivut on hirveitä, mutta muista, että ne ei kestä ikuisuuksia! Hänellä ne meni ohi kolmessa vuorokaudessa. Eräänä aamuna hän vain heräsi täysin kivuttomana. Se oli hyvä lohdutus! Olen koettanut ajatella, että nämä aineet parantaa mua, koska muuten mä kuolisin, enkä mä sitä halua vielä ainakaan 50:een vuoteen! Olen kivun kourissa koettanut rentoutua (niin vaikeaa kuin se onkin) ja ajatella, että siellä luuytimessä nyt vaan käy se valkosolukasvun buusti, joka on mulle juuri nyt hyvin tärkeä juttu. Jokaisesta sytosta veriarvot ja etenkin valkosolut romahtaa ja tällä sitä korjataan. Nämä ajatukset auttaa toisinaan ihan hiukan.


Toinen oire hoidoista on jo pari vuorokautta kestänyt ummetus. Pientä kuvotusta ja ruokahaluttomuutta on myös aistittavissa. Ne leikkauskivut ja aristukset kesti tasan kuukauden ja sitten olikin heti seuraavana päivänä syto ja tässä sitä taas mennään. Näitä pahempia oireita (joita mulla siis ei käsittääkseni edes ole) on luvattu kestävän about viikon ja sitten toinen viikko on parempi ja kolmas lähes terve. Ja kolmen viikon päästä sitten taas yks syto. Saakeli. Laskin, että mun yöpöydällä on nyt 15 lääkepakettia tai vastaavaa, joista tosin osa on samoja. Onpahan uutta tämmönenkin mulle. Lähes lääkevastaisuudesta aikamoiseen kemikaaliryöppyyn. No, luulis että auttaa.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voimia🧡 Ajatuksen voima, muista🙏

Anonyymi kirjoitti...

Hei ja tsemppiä sivuoireisiin!

Sain myös itse ekasta valkosolupiikistä jäätävät luustokivut. Kivut oikeesti tuntui ” luissa ja ytimissä”.
Lämmin suihku muistaakseni auttoi niihin ja istuin varmaan maassa suihkuttelemassa lämmintä vettä pitkän aikaa.
Muistaakseni nämä kivut olivat kovat vain ekan piikin jälkeen. Ja kivut oli tosiaan ihan järkyttävän kovia.

Tuon ” sytolukujärjestyksen” kanssa täytyy vain koettaa mennä ja kaikki ne hyvät hetket välissä käyttää niin,että jaksaa taas seuraavaan. Ei kannata ottaa mitään paineita siitä mitä ”pitäisi saada tehtyä” vaan hyvistä päivistä kannatta nauttia ja tehdä asioita,joista nauttii. Ja syödä mitä tekee mieli, herkutella.

Ja ihana asia, kun sun leikkausalueen kivut helpotti!

Thilda kirjoitti...

Anonyymi1; Kiitos!! Koetan sitä ajatuksen voimaakin jaksaa. Vaikka nyt ollaan niissä fyysisissä ryöpyissä ehkä vähän liikaa.

Thilda kirjoitti...

Anonyymi2; Kiitos, nää vertaistuet on todella tärkeitä! ❤️
Joo, mä en tosiaankaan edes ajattele mitään mitä pitäis tehdä.
Tällä hetkellä tekee taas mieli pizzaa 😄 mutta ehkä kroppa on vähän vajailla energioilla nyt juuri.
Joo, se on tosi lohduttavaa, että ne kivut katosi!

Joululainen kirjoitti...

Ei voi kuin lähettää sylillisen voima-ajatuksia❣️Toivottavasti sinullakin käy niin, että eka koktaili on pahin, ja seuraavat sujuvat kivuttomammin. 🤞

Thilda kirjoitti...

Joululainen; Kiitos❤️
Voi luoja, sitä toivon kyllä hartaasti!!